Vastaajina toimivat NMI Klinikan kliininen johtaja, neuropsykologi Nina Kultti-Lavikainen sekä psykologi Ulla Leppänen.
Kiitos kysymyksestäsi. Läksyjen tekemiseen liittyvät hankaluudet ovat yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita vanhemmat käynneillään meille esittävät. Et siis ole tämän asian kanssa yksin.
Hankaluudet läksyjen tekemisessä kannattaa ottaa esille opettajien kanssa käytävissä keskusteluissa. On tärkeää, että koulussa tiedetään asiasta. Näin opettajat voivat miettiä sopivaa läksymäärää ja mielekkäitä tehtäviä ajatellen lapsesi tilannetta. Toisinaan läksyjen tekemiseen mahdollistuu koulussa järjestettävä läksykerho, jossa lapsi voi tehdä osan läksyistä ennen koulusta lähtöä, mikä saattaa helpottaa tavattomasti kodin arkea. Tämä järjestely voi olla tärkeä myös tilanteissa, kun lapsella on ADHD-lääkitys, jonka vaikutus ei riitä iltaan asti, eikä näin ollen tuo tukea kotona läksyjen tekemiseen.
Kun lapsi tekee läksyjä kotona, onkin hyvä miettiä ajankohta, jolloin hänellä on siihen voimavaroja. Osa hyötyy siitä, että tekee läksyt heti koulusta tultuaan. Läksyt menevät ikään kuin yhdellä ja samalla ns. kouluajatuksella. Osa lapsista taas on koulupäivästä niin kuormittunut, että tarvitsee hengähdystauon ennen läksyjen pariin asettumista. Tauko on hyvä rajata lapselle sopivan mittaiseksi esimerkiksi 15 min. tai 30 minuutin mittaiseksi. Rajaamisessa voi hyödyntää munakelloa, puhelimen hälytystä tms. ulkoista määrittäjää. Tämä saattaa auttaa, että aikuinen ei joudu ns. nalkuttajan rooliin niin herkästi.
Osaa lapsista auttaa, kun ennen tekemistä kirjataan, mistä aineista on läksyä, miten monta tehtävää kustakin aineesta ja missä järjestyksessä hän ne tekee. Tehtyään tehtävän lapsi voi viivata sen listasta yli. Ajankohdan ja tehtävien järjestyksen lisäksi on hyvä miettiä tietty paikka, jossa lapsi tekee läksyt. Tämä auttaa lasta orientoitumaan läksyjen pariin. Osa lapsista tekee läksyt mielellään keittiön pöydän ääressä ja toiset sängyssä tai lattialla. Olennaista on löytää paikka, jossa lapsi pystyy keskittymään läksyjen tekemiseen.
Televisio, pelikonsoli ym. laite, joka hankaloittaa tarkkaavuuden suuntaamista läksyihin, kannattaa pitää suljettuna. Osa lapsista hyötyy musiikin kuuntelusta, mutta osaa se häiritsee. Sama ilmiö on havaittavissa myös erilaisten ns. hypistelylelujen kohdalla.
Lasten kanssa on hyvä rauhassa jutella ADHD:sta. Missä asioissa se hankaloittaa keskittymistä esimerkiksi läksyihin, ja toisaalta, mitä hyötyä ADHD lapselle tuo.
Yhtenä vinkkinä on NMI Klinikan Tukea tehtäviin ja läksyihin -ryhmät, joissa harjoitellaan tehtävien tekemistä. Tämä ryhmäon suunnattu niille lapsille ja yläkouluikäisille nuorille, joilla on hankaluuksia niin tehtävien tekemisessä koulussa kuin läksyjen tekemisessä kotona. Vaikeus saattaa näkyä mm. tehtävien aloittamisen työläytenä, huolimattomuusvirheinä tai ajatuksen karkaamisena kesken tehtävän. Tehtävä- ja läksytuen ryhmässä harjoittelemme työskentelyn työvaiheita ja työtapoja. Lisäksi lapsi ja nuori tekee ryhmässä omia läksyjään saaden niihin apua. Ryhmiä toteutetaan Jyväskylässä lähiryhmänä ja etäyhteydellä ns. etäryhmänä (eTukea tehtäviin ja läksyihin -ryhmä).
Lue lisää NMI Klinikan tarjoamista oppimiseen ja neuropsykiatrisiin kysymyksiin liittyvistä tutkimuksista ja kuntoutuksesta täältä.
Tukea tehtäviin ja läksyihin -ryhmistä löydät tietoa täältä.