Niilo Mäki Instituutti ja NMI Klinikka järjestivät toukokuussa Tutkimus ja lapset -seminaarin, joka käsitteli lasten itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen kysymyksiä ja tutkimusta. Tiivistimme seminaarissa luennoineen PsT Sini Teivaanmäen esityksestä muutamia näkökulmia uutiskirjeen lukijoille.
Sini Teivaanmäen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten toiminnanohjauksen haasteet ilmenevät arjessa 4–7-vuotiailla lapsilla, joilla on erilaisia psyykkisiä oireita. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, voiko vanhemman ja lapsen yhteisiin sääntöleikkeihin perustuva LeKe-interventio (Leikitään ja keskitytään -interventio) lieventää 4–5 -vuotiaiden lasten toiminnanohjaukseen liittyviä käyttäytymishaasteita sekä vähentää vanhempien kokemaa vanhemmuuden stressiä.
Leikki toiminnanohjauksen tukena – helposti käyttöön otettavat menetelmät perheiden arjessa
Lasten toiminnanohjauksen taitoja voidaan tukea monin eri tavoin, ja erityisesti käyttäytymisen haasteisiin – kuten aggressiivisuuteen, ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen – on kehitetty useita tehokkaita menetelmiä. Tutkimusten mukaan behavioraaliset lähestymistavat ovat näissä tilanteissa usein vaikuttavia. Kuitenkin erityisesti varhaisessa vaiheessa, ennen kouluikää, tarvitaan kevyempiä ja helposti käyttöön otettavia tukimuotoja, jotka ovat perheille saavutettavia ja käytännönläheisiä.
Yksi lupaava lähestymistapa toiminnanohjauksen tukemisessa on leikin hyödyntäminen. Käyttäytymisen ongelmien sijaan voidaan keskittyä niiden taustalla olevien taitojen, kuten toiminnanohjauksen, vahvistamiseen. Tätä varten on kehitetty useita ohjattuun leikkiin perustuvia interventioita, kuten ENGAGE, GAIM ja TEAMS. Näille ohjelmille on yhteistä se, että ne sisältävät erilliset ryhmätapaamiset sekä vanhemmille että lapsille (tyypillisesti 6–8 kertaa), joissa opetellaan toiminnanohjausta kehittäviä leikkejä. Lisäksi vanhemmat leikkivät näitä leikkejä kotona yhdessä lapsensa kanssa, ja heitä opastetaan muokkaamaan leikilliset harjoitukset lapsen kehitystasoon sopiviksi. Tämä yhdistelmä tekee menetelmistä käytännönläheisiä ja helposti sovellettavia perheen arjessa.
Leikitään ja keskitytään -interventio on suunniteltu tukemaan 3–6-vuotiaiden lasten itsesäätely- ja toiminnanohjaustaitoja sekä ehkäisemään näihin liittyviä vaikeuksia. Myös tässä interventiossa keskeinen ajatus on vanhempien ja lasten yhteisissä leikkihetkissä, joissa vanhempia ohjataan vahvistamaan lapsen toiminnanohjaustaitoja myönteisen vuorovaikutuksen kautta. LeKe on tarkoitettu erityisesti lapsille, joilla esiintyy ylivilkkautta, tarkkaavaisuuden haasteita tai vaikeuksia käyttäytymisen säätelyssä. Menetelmä toimii matalan kynnyksen tukena esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä varhaiskasvatuksen ja sote-toimijoiden yhteistyössä.
Alun perin LeKe on kehitetty ryhmämuotoiseksi interventioksi, jossa lapset ja vanhemmat osallistuvat omiin ryhmiinsä kuuden tapaamiskerran ajan. Malli on kuitenkin joustava ja sitä voidaan soveltaa myös yksilötyössä tai etäohjauksessa. Keskiössä on päivittäinen yhteinen leikkihetki kotona, ja ohjauksen tavoitteena on tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta juuri leikin kautta.
Arjen toiminnanohjauksen haasteet lapsilla, joilla on tunne-elämän ja käyttäytymisen oireita
Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitettiin, miten toiminnanohjauksen vaikeudet näyttäytyvät arjessa lapsilla, joilla on erilaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän oireita. Psykiatriseen avohoitoon ohjautuneista lapsista koostuvasta aineistosta tunnistettiin viisi tyypillistä toiminnanohjauksen profiilia, joissa painottuivat hieman erilaiset haasteet ja vahvuudet. Joillain lapsilla toiminnanohjauksen vaikeuksia oli kauttaaltaan vähän, joillain taas paljon. Toisilla lapsilla taas painottuivat vaikeudet tietyillä toiminnanohjauksen osa-alueilla, kuten inhibitiossa tai tarkkaavuuden säätelyssä. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä muuttuja- että henkilökeskeistä lähestymistapaa, jotka tuottivat toisiaan täydentävää tietoa arjen toiminnanohjauksen vaikeuksien sekä psykiatristen oireiden yhteyksistä.
LeKe-menetelmä vähentää käyttäytymisoireita kotona
Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin LeKe-intervention vaikutuksia lasten käyttäytymiseen. Aineisto koostui 95:stä 4-5-vuotiaasta lapsesta, jotka satunnaistettiin joko LeKe-interventioryhmään tai verrokkiryhmään. Verrokkiryhmän perheet osallistuivat LeKe-interventioon vasta mittausten jälkeen ja elivät mittausten aikana ”normaalia elämää” ilman erityisiä toiminnanohjaukseen kohdistuvia tukitoimia.
Vanhempien arvioiden mukaan lasten ylivilkkaus, tarkkaavuuden ongelmat sekä aggressiivinen ja uhmakas käyttäytyminen vähenivät intervention myötä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset sen sijaan eivät havainneet muutosta lasten käyttäytymisessä. Tulokset antavat viitteitä menetelmän vaikuttavuudesta arjen kotitilanteissa.
Vanhempien kokema stressi väheni
Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin, voiko LeKe-interventio vähentää vanhempien kokemaa vanhemmuuden stressiä. Tulokset osoittivat, että lasten käyttäytymisen myönteiset muutokset heijastuivat myös vanhempien hyvinvointiin: vanhemmuuden stressi väheni lasten aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen vähenemisen myötä. Lasten aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen väheneminen siis välitti intervention vaikutusta vanhemmuuden stressiin. Tämä tulos korostaa lasten aggressiiviseen ja uhmakkaaseen käyttäytymiseen puuttumisen tärkeyttä koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
LeKe-interventiosta saadut käytännön kokemukset ovat myönteisiä niin perheiden kuin ammattilaistenkin näkökulmasta. Menetelmän vahvuuksia ovat sen toiminnallisuus, konkreettisuus ja lapsilähtöisyys – se on mukaansatempaava, suhteellisen lyhytkestoinen ja helposti toteutettavissa. Näiden ominaisuuksien ansiosta LeKe soveltuu erinomaisesti matalan kynnyksen tueksi silloin, kun huoli lapsen käyttäytymisestä herää.
Tutustu Leikitään ja keskitytään -interventioon täällä.
Tutustu LeKe varhaiskasvatukseen -koulutukseen täällä.
Tutustu Sini Teivaanmäen väitöstutkimukseen täällä.