PsT, neuropsykologi Nina Kultti-Lavikainen:
Kiitos kysymyksestäsi. Nostit esille yhden ydinasian, kun mietitään oppimista ja oppimisvaikeuksia. On ymmärrettävää, että me ihmiset teemme innolla ja kiinnostuneina tehtäviä, jotka osaamme. Se on palkitsevaa, ja motivaatiota tekemiseen syntyy ihan huomaamatta. Kääntöpuolena on, että asiat, jotka tuntuvat vaikeilta, eivät vedä meitä puoleensa. Tämä on niin ikään ymmärrettävää, sillä nämä tilanteet usein edellyttävät riskinottoa ja niin sanotusti epämukavuusalueelle menemistä.
Motivaatio on valtava voimavara oppimisen ja tekemisen tukena. Siksi kysymys ”Miten motivaatiota voi vahvistaa, jos oppiminen tuntuu vaikealta?” on erityisen tärkeä meille aikuisille, jotka toimimme lasten ja nuorten parissa. Selkeyden vuoksi käytän pohdinnassani sanaa lapsi, mutta aihe koskee yhtä lailla myös nuoria.
Myönteisen ilmapiirin rakentaminen
Yksi mielessä pidettävä asia on pyrkiä rakentamaan myönteistä ilmapiiriä, jossa onnistuneen lopputuloksen sijaan lasta kannustetaan yrittämään ja harjoittelemaan. Myös palkitseminen voisi pohjautua yrittämiseen ja harjoitteluun. Iso oivallus lapselle ja usein myös meille aikuisille on kääntää virhe positiiviseksi asiaksi, jonka huomaaminen mahdollistaa tien kohti oppimista. Motivaation kannalta on tärkeää huomata pienetkin edistysaskeleet.
Pienet askeleet ja saavutukset
Toisinaan oppimiseen liittyvät vaikeudet muodostuvat mielessämme vuoren kokoisiksi esteiksi. Lasta kannattaakin ohjata pilkkomaan tehtävät pienemmiksi osatehtäviksi ja pidemmät projektit osavaiheiksi. Lisäksi on tärkeä asettaa lyhyen aikavälin tavoitteita: ”Pyrin tekemään ensin kolme tehtävää, jonka jälkeen pidän tauon.” Lapsen kanssa on hyvä pysähtyä iloitsemaan osatehtävien ja -tavoitteiden saavuttamisesta. Ne ovat hienoja onnistumisia.
Ulkoisen ja sisäisen motivaation ero
Tutkimuskirjallisuudessa on paljon pohdittu ulkoista ja sisäistä motivaatiota. Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaavat ulkoiset palkkiot (esim. arvosanat, raha) tai rangaistusten välttäminen. Sisäinen motivaatio liittyy kokemukseen, jossa toiminta on itsessään palkitsevaa (esim. oppimisen ilo). Oppimiseen liittyvät vaikeudet saattavat vaikeuttaa sisäisen motivaation rakentumista. Tutkimukset ovat onneksemme tarjonneet meille aikuisille tärkeää tietoa siitä, miten lapsen oppimiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta voimme tukea heidän sisäisen motivaationsa vahvistumista.
Autonomian tukeminen
Yksi keskeinen seikka on vahvistaa lapsen autonomian kokemusta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että pyrimme tarjoamaan lapselle kokemuksen, että hän pystyy vaikuttamaan oppimiseen liittyviin asioihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi, missä järjestyksessä tehtävät tehdään, mitä kynää hän käyttää, miten oppimista harjoittelee (luenko ääneen vai hiljaa mielessäni/teenkö muistiinpanot piirtäen vai kirjoittaen), mitkä ovat keskeiset tavoitteet (kuinka monta tehtävää pyrin nyt tekemään?).
Kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen oppimisessa
Lapsen kiinnostuksen kohteet on hyvä kartoittaa ja hyödyntää niitä vaikeiden asioiden oppimisessa. Tällöin ikään kuin hyödynnetään lasta motivoivaa aihetta, jotta sen voimalla vaikean asian opettelu on hieman helpompaa. Esimerkiksi lautapelien pelaaminen on lapsista usein innostavaa. Pelaamalla kahdella numerosymbolein varustetulla nopalla tuttua lautapeliä siten, että lasketaan numerot yhteen, vähennetään isommasta pienempi tms. laskuoperaatio, tulee matematiikkaa harjoiteltua motivoivassa tilanteessa lähes huomaamatta. Näissäkin tilanteissa on hyvä pitää mielessä, ettei lukualue laajene liian nopeasti liian vaikeisiin. Tämä harjoiteltavan materiaalin vaikeusaste onkin yksi todella tärkeä asia motivoitumisen näkökulmasta. Sopivan kokoiset haasteet ovat meistä kiinnostavia ja innostavia. Motivaatiotutkimuksen valossa meillä kaikilla on tarve suoriutua. Jos tehtävä on liian vaativa tuoden pettymyksiä suhteessa suoriutumiseen, motivaatio heikkenee.
Ymmärrys oppimisvaikeuksista tukee lasta
Yksi keino motivaation rakentumiseen on tarjota lapselle ymmärrystä ja tietoa tekijöistä, jotka ovat oppimisen vaikeuden taustalla. Esimerkiksi tilanteessa, kun lapsen on vaikea oppia lukemaan, kannattaa yhdessä jutella mitä lukivaikeus tarkoittaa ja mitkä tekijät ovat vaikeuden taustalla. Lisäksi on todella tärkeää tarjota tietoa myös siitä, millä keinoilla lukivaikeuden tuomaa harmia voi helpottaa, mitkä tavat auttavat oppimaan ja miten aikuiset voivat auttaa.
Näihin keskusteluihin voitte ottaa tueksi NMI:n materiaalit: OMIS-sarjan julkaisut ja TOVIKS -videot.